TERMIEN VIIDAKOSSA

Päivät termit eLearning, mLearning, Ple... saavat monen ajatukset solmuun jo taipaleen alkuvaiheessa. Vielä jos lisätään lukuja perään (E-Learning2.0) , niin keitos on valmis. Hieman selvyyttä asiaan toi Tony Karrerin artikkeli "Understanding E-Learning 2.0".

Uusien käsitteiden (web2.0 ...) ja sovellusten maailmanvalloitus, josta mainitaan myös blogissa Lehmätkin lentäis, on vielä vaiheessa. Mitä hyötyä meille sitten on hienoista termeistä ja uusista sovelluksista?

Olemme kehityksen kärjessä ja olennaisen osana sitä on keskeneräisyyden sietokyky. Asioiden kehittyminen ja niistä hyötyminen vaatii kärsivällisyyttä ja seikkailijan mieltä meiltä kaikilta.

Tony valottaa em. artikkelissaan termin perussuuntauksien lisäksi taustaa ja toteutusta. Käsite on uusi ja sen muotoutuminen vaatii aikaa. Learn how to learn - Opi kuinka voit oppia on hänen viestinsä alan pioneereille. Meidän on siis opittava itse ensin ennenkuin voimme opettaa muita. Tämä lienee tuttu juttu jo kisälli oppipoika ajoista lähtien. Asiassa ei ole siis mitään uutta, mutta siitä huolimatta aikaa kuluu tuskatuttavan paljon.

Uuden suuntaukset edut ovat kuitenkin kiistattomat: yhteistyö, sosiaalinen ja kollektiivinen hyöty. Kuvitellaan tilanne, jossa oppilaan tulee etsiä tietoa esimerkiksi ryhmätyönsä pohjaksi. Sen sijaan, että hän kahlaisin taustatietoa aiheeseen eri hakurobottien kautta hän voi hyötyä aiemmin tehdystä työstä. Delicious sovellus toimii tässä yhteydessä eriomaisena välineenä. Sama pätee opettajaan, joka voi tallentaa linkkejä bookmarks oppilaiden työstettäviksi. Lisää Delicious-sovellusten kaltaisia ohjelmista voit lukea artikkelista Social Bookmarking.

Sosiaalisia sovelluksia löytyy iso joukko muitakin: Youtube, Viddler, Flickr, MySpace.... Tuliko noviisi olo? Kysy neuvoa nuorisolta, sillä tämä on heidän kotikenttänsä. Ehkä web2.0 sovellusten syvintä ydintä ja kiistaton etu on myös helppo sisällötuotanto kaikille tietoteknisistä taidoista huolimatta. Youtuben ja Flickrin kaltaiset sovellukset ovat nuorison keskuudessa vielä lähinnä hupia, mutta toki löytyy myös pätkiä opetukseenkin.

Nopea tiedonkulku ja kustannustehokkaat oppimiskokemukset ovat meidän kaikkien ulottuvilla.

UUDET TUULET PUHALTAVAT

Opettaja voi tuntea olonsa eksyneeksi nykypäivän mediaviidakossa. Kartta helpottaisi kulkua. Ongelmana on vain, ettei sellaista ole vielä luotu, koska etenemme kehityksen kärkivaunussa. Nykytekniikka mahdollistaa ja tuo kuitenkin niin paljon hyvää tullessaan, että mukana kannattaa olla.


Termien ja sovellusten pilvi on valtaisa ja hyvin nopeasti huomaa törmänneensä ajan muuriin. Meillä kaikilla on vuorokaudessamme käytössä rajallinen määrä tunteja. Onko kiire kuitenkin keksittyä? Onko meillä kaikesta huolimatta aikaa, jota käyttää, jos meillä olisi selkeä suunnitelma sen käytölle? Ajatuksia ajasta voit käydä lukemassa Anne Ronkaan IKT konfabulaarissa ”Aikaa ei ole – ei ole aikaa!” ja blogissa.


Blogeja selatessani kiinnostuin termistä PLE (Personal Learning Enviromet) eli suomeksi: henkilökohtaiset oppimisympäristöt. Jere Majava määrittelee termin seuraavalla tavalla konfabulaarissaan ”Henkilökohtaiset oppimisympäristöt” ”Henkilökohtaiset oppimisympäristöt ovat järjestelmiä, jotka auttavat oppijoita ohjaamaan ja hallinnoimaan omaa oppimistaan.”

Verkkopedaseuranta-blogi koostaa termiä eri asiantuntijoiden näkemysten kautta. Heistä ehkä vauhdikkaimman esityksen tarjoaa Graham Atwell bloginsa videoclipissa. Hänen mielestään PLE ei ole opetusteknologian uusi lähestymistapa, vaan uusi tapa oppia. PLEs are not another substantiation of educational technology but a new approach to learning. Scott Wilson puolestaan lähestyy aihetta blogissaan otsikolla ” Pushing the boundaries of the VLE in Utrecht” powerpoint-esityksen kautta. Mielenkiintoisen kysymyksen esittää myös George Siemens, joka pohtii, että tutkitaanko aihetta oikeasta suunnasta, onko tulevaisuuden oppimisen suunta poispäin suljetuista oppimisympäristöistä (away from walled LMS´s is positive).


Ron Lubensky koostaa aihetta blogissaan "eLearning Moments". Vieressä oleva kuva on hänen koosteestaan ja se mielestäni antaa kokonaiskuvan, mistä PLE:ssa on kaikkinensa kyse. VLE (Virtual Learning Enviroments) kuvaa virtuaalista oppimisympäristöä, ePortfolio on perinteisen portfolion virtuaaliversio ja web 2.0 on yleisnimitys nykyajan tietoteknisille sovelluksille. Näiden kuvaajien risteyskohdassa sijaitsee PLE eli henkilökohtainen oppimiympäristö. Ronin mukaan ympäristö ei ole sama kaikilla henkilöillä, vaan se vaihtelee heidän taustojensa ja tarpeidensa mukaan. Blogissani "Blogi-Klubi" käsittelen aihetta käytännön kokemusten kautta.

Termi ja sen tutkimus elää. Aiheen ympärillä on järjestetty ja tullaan järjestetään erilaisia konferensseja ja seminaareja.